Luokkaretkellä Sibelius talolla

Reissu jossa glomppasin vahingossa tuntemattoman, testasin osto cossin ja tulin ylipuhutuksi närconiin.

Frosbite oli tähän astisista coni reissuistani paras. Lähes täydellinen. Ja nekin pienet viat olivat conin kulkuvälineeseen ja omasta ajoittaisesta unettomuudesta johtuvia. Asioita joihin järjestäjillä ei ollut mitään osaa eikä arpaa.

Lähdimme kohti Lahtea perjantaina yhdeltä. Autoja oli kaksi, kyytiläisiä kuusi joista kuskeja peräti viisi. (Yleensä mennään 2 kuskilla...) Matka tunteja kertyi ihanat 8h.  Eka päivänä lähinnä käytiinkin puutuneill jaloillamme hakemassa liput, ohjelma lehdet ja tutustuttamassa ensidesulaiset sibelius taloon. Erittäin rauhassa tuo ilta meni. Beyblade ehkä suurimpana rakkautenamme ja ajan vietteenämme yläparvella.

Reissun pahin hämmennys monetti tapahtui kuitenkin heti sille iltaa. Oltiin poistumassa coni alueelta kun pihalla näin ystäväni Lumituksen. En ollut tiennyt että hänkin tulee tapahtumaan ja nopeesti kolme metriä muuttui kunnon halaukseksi ja kahden ihmisen ilon kiljumiseksi. Or so I thought.... Seuraavat hetket käsittikin  sitten hämmentävää tuijotus kun tajusin ettei otteessani olekaan ystäväni. Voitte kuvitella ihmisen ilmeen kun tuntematon vain yhtäkkiä tulee ja halaa kuin vanhaa ystäväänsä. Nopee irtautuminen ja jäätävä anteeksi pyytely määrä yhdistettynä elämäni punastukseen. Siinä sitten tarkempi katsominen samalla kun hämmennyksessäni sopertelin jotain paljasti että valmiiksi huononaama muistini oli pettänyt hämärässä valaistuksessa lopullisesti. Ei sillä että olisin coni innostuksessani ja ilossani edes tajunnut pysähtyä tarkistamaan havaintojeni luotettavuutta.

Nyt edessäni kuitenkin seisoi Lumituksen mittainen ja ruumiin rakenteinen, saman sävyisillä ja pituisilla hiuksilla varustettu ihminen jota en ollut koskaan nähnyt ennen. Edellisten yhtäläisyyksien lisäksi minua oli harhaan johtanut identtinen silmäkulman kiekura meikki ja vaatetyylin yhtäläisyys. No kavimme lyhyen keskustelun, sisältäen lähinnä minun anteeksi pyyntöjä (sillä tämä oli minun moka ja moinen moka olisi voinut olla vaaraksi toiselle) ja seuraavan päivän asujen tuntomerkkien vaihdon, ennen kuin ryntäsin matkaseurani perään. Sillä kuten silloin vielä tuntematon ihminen totesi "Meidän on pakko oikeesti nähdä huomenna ja tutustua. Tää on niin hämmentävä tilanne." Autolle könytessä koitin saada kasvojen kuumotusta laskemaan ja muistaa kuka rutto on Dawn ja minkä näköinen Pokemon Piplub on.

(Saisitte tähän kohtaa todistus aineiston neitien yhden näköisyydestä jos oisin muistanut kysellä niiden julkaisuun luvan ajallaan.)

Kerrottakoot tähän väliin että onnistui löytämään tuntemattoman seuraavan päivän illasta ja näytin luvan ystävästäni lähes identtisessä ulkoasussa. Tekoni oikeutui ja hämmennyksen määrä molemmin puolin kasvoi. Yhtäläisyydet eivät nimittäin loppuneet siihen. Voin sanoo että siinä vaiheessa kun sekä etunimen alku, lempinimi Lumitus, pohjoinen synty perä, ikä ja pari muutakin faktaa on samat kahden tuntemattoman ihmisen välillä alkaa olla hivenen absurdi fiilis. Jos mulle vielä paljastuu että k.o.  henkilöillä on sama ammattikuntaa nostan vain kädet pystyyn.

Majoittuminen oli taas Lahden reissulle perinteisesti tätini nurkissa. Perinteisesti k.o. täti ei ollut paikalla kun tulimme ja valtasimme talon laukkuinemme. Tällä reissua kuitenkin ilokseni hän tuli sunnuntai illasta ja ehdimme jonkin verran kuulumisia vaihtaa ennen maanantain paluuta. Monet kerrat kun on Desu majottuminen tullut hoidettua majoittajaa näkemättä.

Lauantai aamuna herätykseni oli niinkin inhimillinen kuin seitsemän. Tähtäimenä oli nimittäin puoli kahdeksaksi toiselle puolelle Lahtea paricossin päälle vetoon. Akihito ja Miraia Kyuokai no kanata'sta. Olimme joululomalla päätyneet harvinaiseen ratkaisuun tilata puvut Solayuni  kanssa. Kummallakaan kun ei tuolloin ollut aikaa eikä voimavaroja tehdä itse cosseja. (Terveisin yliopisto elämä kuluttaa.) Pidempi hintojen, kuvista ilmenevien laatujen ja kauppojen oletettavan luotettavuuksien jälkeen päädyimme cosplaywho.com iin. Voin suositella kyllä kyseistä paikkaa kaikille. Palvelu oli laadukasta ja viestittely epäselvyys tilanteessa sujui hyvin.

Vatsani oli ihan täynnä perhosia tuona aamuna. Jännitin kuinka sujuisi eka paricosplay vanhan ystävän kanssa. Mahtuisiko Solayun puku hälle? Sitä kun ei oltu päästy testisovittaan välimatkamme takia. Muistaisimmeko näppärästi ennalta sovittuja poseja jos joku pyytäisi kuvaa? Pyytäisikö kukaan kuvaa? Tulisiko ostopuvuista huhujen mukaisesti ihmisiltä sanomista? Osuisiko luento aikataulumme Solayun kanssa yhteen? Onnistuisiko meikkini? Pystyisinkö katsomaan Solayunta pokerina vai kuolisinko fani feelseihin?

Niin paljon perhosia. Niin turhaan. :]

Aamu sujui mallikkaasti ja lepposasti kun samassa tilassa oli VAIN KAKSI cossaajaa ja yksi huollostamme vastannut ihana keittiö häärijä. Olihan se pokeri naama vähän hakusessaa puolin ja toisin mutta tunnelma parani niiden naurujen seassa. Ekalle halutulle luennolle ei ehditty mutta free pojista päästiinkin jo kuuntelemaan ja voi että tuli naurettua. Kiitos siitä ihanasta ajatuksia herättävästä ja hyvin humoristisesti toteutetusta luennosta.

Luennon aikana todettiin myös kossimme kovin kuumiksi. *badumpz* Kangas mikä niihin oli käytetty näytti hyvältä mutta ei ollut ihan niitä hengittävimpiä. Ja kun toisella oli vielä päällä neule ja toisella pindi, kauluspaita neule ja pikku takki vuorella oli halu vähentää vaatetta aika nopea luentosalin lämmetessä. Sit paleltiinkin urakalla ekalla kauppa reissulla kun keho oli tottunut vaan viilentämään.

Suuri jännitys momentti itse päivässä olikin kun mentiin kuvauspalveluun Solayun kanssa. Itellä oli ihan hyvä olo asiasta mutta toista tuntu jännittävän kun ei oo cosplay kertoja takana kuin noin yksi coni per vuosi viiden vuoden ajalta. Esi valitut poset reffi kuvineen kännykässä ja yskän ymmärtänyt osaavan ihana kuvaustiimi loi tästäkin tilanteesta hyvät muistot. Kuvatkin oli sitä mitä kaivattiin. Tässä pari. <3

Pakollinen koulukuva koulupuvuista on reissun ainoa kunnon kuva nuista puvuista.
Kuva Esa Ala-Petäys

En aina aivan arvosta mitä Miraia minusta kirjoitteli blogiinsa.
Kuva Esa Ala-Petäys 

Tässä vielä huippu netti löydös.

"Noo. Minkäs sotat." "..."
Kuva Harunaattori

Päivä meni sit enimmäkseen Solayun kanssa hengatessa eessun taas. Illasta toista rupes väsyttään ja hän lähti nukkumaan. Nähtyään kuitenkin ensin minkä olin valinnut iltabileiden asuksi. Eli solayun oc hahmo Xiàn puettuna "the fucking tease of dance floor" tyyliin. Ilme oli hieno. Asiaahan vielä paransi se että toinenkin sarjan hahmo oli hillumassa alueella. :D Ollaan reiluja kavereita. No Solayun lähti kuitenkin nukkumaan ja minä lähdin valloittaan tanssi lattiaa. Jossain vaiheessa iltaa tuli eksyttyä Aleathanin, Jansutin ja heidän kavereidensa seuraan. Kokonaisuus sisälsi mm. Lumisodan ilman hanskoja (au mun käsi parat) veden syljentä pelin ja tanssimisesta kipeytyneitä jalkoja. Niin ja se loppuillan farssin kun kaverin kanssa suolattiin toistemme tanssikaverin hankinta yritykset koska tavoittelimme samaa ihmistä tietämättämme. Saatiin kovat naurut myöhemmin kun tajuttiin tämä.

Päästiin kohtuu ailoihin nukkumaankin kun Frosbiten iltabileet loppu sen verran aikaisin. (Pidin tätä loppupeleissä plussana vaikka ensi alkuun hämmensikin.)

Sunnuntaina minun oli ollut tarkoitus olla Akkeyn demoni käsi versiossa mutta kukaan ei jaksanut ruveta maskeeraaman sitä (eikä oikein omilla taidoilla oikeaan käteen olisi oikea kätisenä tapahtunut.) Eikä ihastuttava Miraiani päässyt paikalle appivanhempien vierailun luomien velvoitteiden takia. Ajattelin sitten olla muiden pohjoisten ihmisten seurassa mutta toisin kävi. Heti aamulla coni alueelle päästyäni ja meikit korjattuan minut kidnappasi, suoraa kavereiden edestä, Aleathan ja raahasin amv-kisaa katsoon. Olen viimeksi ollut edes jotain kisaa katsomassa joskus kun VisualGay vielä piti FFFighteja eli aikaa sitten. Oikein hyvää tekemistä oli noin sunnuntai aamun väsymyksessä. Itse olisin kaivannut voittoa tälle. Mutta arveltiin jo katsoessa että voittaja tulee oleen se joka sitte voitti koska yleisöäänestys ja salissa raikuneen naurun määrä silloin kun se pyöri.

Aleathanin seurassa sitten menikin koko päivä kun istuin Cosplay Tour Europen pöydällä seurana ja juttelin niitä näitä paikalle tulleiden kanssa. Jossain vaiheessa päivää selvisi mm. Enemmän traconi siivoaja Levistä ja Närconista.

Frosbiten päättäjäisissä tuli vielä käytyä. Muiden tapahtumien mainos kohta oli hirveen hyvä. Tulee tajuttua sellaisiakin tapahtumia joista ei muuten välttämättä kuule ollenkaan. (Enkö muka oikeesti käynyt useammalla luennolla? Aijoin kyllä varmasti mutta kai sitä taas tuli päädyttyä "katotaan sitten myöhemmin ne netistä" vaihtoehtoon kun ei joutanut/jaksanut/mahtunut luennolle.)  Tuolta jäikin sit harmittaa kun en lähtenyt ootellessa pelleilleen joraavan meemi cossajan(?) kanssa. Ois vaan pitänyt nousta ylös ja bailata.

Viimeisenä tekona hankin Desucon lipun ennakko-osto-oikeuden itselle vaikka olin aika varma etten tule lippua lunastaan. Desucon ja Vectorama tuppaa oleen päälekkäin. Järjestely oli kuitenkin mielestäni hyvä conin osoittaessa kiinnostuksensa vakiokäviöitä kohtaan. Muutenkin oli harvinaisen hyvin järjestetty jonotus tilanne.